Kahvin historiaa
Kahvin keksimisestä on olemassa monta tarinaa. Ainoa varmasti tiedossa oleva asia on se, että kahvipensas on kotoisin Lounais-Etiopian vuoristoalueilta. Sieltä se levisi ympäri Arabian niemimaata noin 1500 vuotta sitten.
Legendan mukaan kahvipavut löysi Kaldi-niminen vuohipaimen Abessinian sisämailla, jotka nyt ovat osa Etiopiaa. Kaldi näki vuohiensa syövän punaisia marjoja pensaasta ja huomasi eläinten muuttuvan epätavallisen vilkkaiksi. Paimen päätti maistaa marjoja itsekin, ja muutaman syötyään tunsi virkistyneensä huomattavasti.
Myöhemmin samalla alueella munkit alkoivat keittää marjojen sisällä olevia papuja ja juoda aromaattista kahvijuomaa pysyäkseen hereillä tuntikausia kestäneiden rukousten aikana. Kahvi pysyi pitkään munkkien ihmejuomana ja myöhemmin lääkkeenä, jota lääkärit käyttivät tiettyjen sairauksien parantamiseen.
Saatanallisen juoman synninpäästö
Kun arabit huomasivat kahvikasvin arvon, he kielsivät oikopäätä sen siementen viennin. Oli kuitenkin vain ajan kysymys, milloin pyhiinvaeltajat saisivat niitä salakuljetettua. Niin kahvi levisi ympäri maailmaa.
Kahvipapuja alettiin paahtaa ensimmäistä kertaa 1200-luvulla, ja 1400-luvulla ensimmäiset kahvilat perustettiin Mekkaan.
Kun kahvi 1600-luvulla saapui Eurooppaan, se sai viileän vastaanoton. Kahvia pidettiin paholaisen juomana aina siihen saakka, kun paavi Roomassa pääsi sen makuun. Paavin kerrotaan huudahtaneen: ”Tämä juoma on niin hyvää, että olisi sääli jättää se pakanoille. Yllättäkäämme Saatana ja siunatkaamme se.” Näin myös kristityt pääsivät tutustumaan virkistävään juomaan.
