Löfbergs ja tummapaahtoinen kahvi Suomessa
Viime vuosituhannen puolella ”Lööfbärin Liila” oli suosittu tuliainen Ruotsin-reissulta, mutta nyttemmin Löfbergsin kahvien saatavuus myös meillä Suomessa on parantunut huomattavasti. Viimeiset kymmenisen vuotta Suomessa ovat olleet tummapaahtoisen kahvin kasvuaikaa, kuten kauppojen hyllyillä voi huomata.
Asiakaslupauksemme on ”Löydä vahvuutesi”, ja mielestämme kahvi on kuin hyvä ystävä, jonka tehtävänä on olla tukena. Vahvuutensa löytäminen liittyy toki myös itse kahviin: olemme varmoja, että kahveistamme jokainen löytää oman suosikkivahvuutensa.
Suomen kahvimarkkinat
Suomessa ollaan perinteisesti juotu vaaleapaahtoista kahvia, mutta nyt tummapaahtoinen kahvi haastaa tosissaan vaaleapaahtoisen suosiota.
Suomalaiset ovat maailman ahkerimpia kahvinjuojia, eikä kahvin kokonaiskulutuksessa Suomessa ole enää juurikaan kasvuvaraa. Sitä vastoin suomalaisen kahvimarkkinan sisällä on käynnissä murros, ja tummapaahtoinen kahvi valtaa jatkuvasti markkinaosuutta vaaleapaahtoiselta kahvilta.
Löfbergs profiloituu Suomessa erityisesti tummaan kahviin erikoistuneena paahtimona.
Myyntimme kasvu Suomessa on ollut vähintään 25 prosentin vuositahtia viimeisten viiden vuoden ajan, joten voitaneen olla yhtä mieltä siitä, että suomalaiset ovat löytäneet tummapaahtoisen kahvin.
Tummapaahtoinen kahvi – mitä se oikeastaan on?
Paahdon lämpötila ja kesto vaikuttavat ensinnäkin pavun kuoren väriin: mitä pidempi ja kuumempi paahto, sitä tummempi kuori. Lisäksi mitä enemmän kahvia paahdetaan, sitä vähemmän siihen jää kahvin sisältämiä happoja. Tästä seuraa se, että monet kokevat tummapaahtoisen kahvin vaaleapaahtoista vatsaystävällisemmäksi.
Paahtaminen vaikuttaa myös kahvin makuun. Vaaleapaahtoisessa kahvissa voi aistia enemmän kahvin luontaisia marjaisia ja hedelmäisiä makuja, kun taas tummapaahtoisessa kahvissa kahvin aromit – esimerkiksi suklaiset ja pähkinäiset – tulevat paremmin esiin.
Kofeiinin määrään paahtaminen ei puolestaan vaikuta kuin nimellisesti, eli jos hakee kahvista mahdollisimman suurta kofeiinipitoisuutta, ei kannata tuijottaa paahtoastetta.
Tutustu eri paahtoasteisiin
Erot paahtoasteissa syntyvät paahdon lämpötilasta ja kestosta. Kahvipapuja eli kahvimarjan siemeniä paahdetaan paahtotekniikasta riippuen 200–230 asteen lämpötilassa, paahtoajan vaihdellessa kuuden ja viidentoista minuutin välillä.
Paahto käynnistää kahvipavussa kemiallisen prosessin. Paahdon aikana kahvin sisältämät hapot hajoavat, jolloin maku ja aromit kehittyvät. Kahvin paahtoastetta kuvataan yleensä viisiaskeleisella portaikolla, jossa paahtoaste 1 on vaalein ja paahtoaste 5 tummin.
Löfbergsin Suomen markkinoiden valikoimasta löytyy paahtoasteita väliltä 2–5. Tiedustelimme taannoin suomalaisilta Facebook-seuraajiltamme suosikkipaahtoastetta, ja kyselyssä 64 prosenttia vastanneista kertoi juovansa mieluiten tummimpia paahtoasteita eli paahtoasteita 4–5 (vastaajia 1611 kpl, ajankohta 9/2020).
Kahvinystävän kannattaa joka tapauksessa testata ja tarkastella erilaisia kahvityyppejä ja paahtoasteita. Mitä enemmän testaa, sitä paremmin oppii tuntemaan omaa kahvimakuaan ja sitä varmemmin löytää oman suosikkikahvinsa – oli se paahtoasteeltaan tumma, vaalea tai jotakin siltä väliltä.
Mitä paahtoastetta haluaisit maistaa seuraavaksi? Tutustu Suomen markkinoiden suodatinkahvivalikoimaamme.
